Ennen kuin ensimmäinenkään Olivia-lehti oli tipahtanut postilaatikkoon, olin jo kyllästynyt koko muotivouhotukseen. Siis Louis Vuitton, who cares? Siinä samassa mä vähän jo kyllästyin kirjoittelemaan tänne hassuja, mutta ehkä mä vielä tästä nousen. Nyt kun vielä harvempi käy tätä lukemassa, niin ei ole mitään paineita mitä tänne kirjoittelee. ;) Rakas mieheni mainitsi, ettei tullut mitenkään suurena yllätyksenä, että olen jo kyllästynyt kirjoittelemaan.
Mutta tasapainon vuoksi olen hurahtanut ihan muihin asioihin. Aloitan/aloitin Lingon & Blåbärin jälleenmyyjänä. Jostain syystä olen aika innoissani asiasta. Eikä tämä ehkä ole ihan viikon kestävä innostus (niin paitsi jos ekat kutsut on ihan hirveet ja lisää kutsuja ei ole tulossa.), koska mietin tätä jo jonkun aikaa. Ja onhan mulla tähän ihan koulutuskin, n. 10-vuotiaana kiertelin monetkin myyntikokoukset - silloin tosin Oriflamen kokouksia, mutta kuitenkin. Ehkä ne opit on jossain selkärangassa vielä. Sitä paitsi, yläasteen äidinkielen opettaja suositteli mulle esitelmän jälkeen ammattia, jossa "joutuisi" esiintymään. Tätäkö se tarkoitti? (Esitelmä Agatha Christiestä, jonka olin unohtanut tehdä, jonka jouduin pitämään hyvinkin hatarilla muistiinpanoilla.)
Minun kannattaisi muutenkin perustaa tulevaisuuden suunnitelmat sen mukaan, mihin olen sanonut, että en ikinä. Nuorempana sanoin, etten ikinä lukisi itseäni merkonomiksi. Nyt olen merkonomi (automaatioasentaja koulutuksen lisäksi). Miehestäni sanoin, etten tuon kanssa ainakaan seurustelisi. Myyntityöstä taas, että siihen en ainakaan rupeaisi. Never ever. Luulen, että tuo lähestyvä 30-vuoden ikä alkaa näkyä siten, että miettii aina vain enemmän mitä haluaisi isona tehdä, että tässäkö se nyt on? Ja mitä haluaisi vielä tehdä. On haikeaa jättää jäähyväisiä jo pakostakin haudatuille haaveille ja ajatuksille, halusin nuorena matkaoppaaksi ja oletin asuvani joitain vuosia ulkomailla syystä tai toisesta. Mun on vieläkin mahdotonta tehdä mitään ammatinvalinta testejä, koska vastaan niihin sen mukaisesti mitä oletan, että niihin halutaan vastattavan. Tai minkä tuloksen juuri sinä päivänä itse haluaisin testistä saada. Pääsin psykologisesta testistä loistavin arvosanoin läpi lukemaan bioanalytiikkaa, jonka lopetin kahden päivän jälkeen, koska mua ällötti koko homma. Itse olin siis ehkä vähän ymmärtänyt väärin homman idean. :D
Voi juku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti