Syksy, mums

Syksy tuntuu saapuvan pikkuhiljaa, vaikka ottaakin aikamoista takapakkia 20c lämpötilalla näin syyskuun viimeisen päivän kunniaksi. Tänään on kynttilät otettu esille, ostettu kukkia piristämään olohuonetta ja pieni siivous odottaa vielä, jotta viikonloppu saa taas alkaa.

Tämän päivän päiväuniaika menikin surffaillessa ihanien vaatteiden maailmassa. Ilomieli ekodesign -sivuilla oli vaikka mitä ihania hameita...

Ja iiihana Olivia Rouge hame. Olisko se 30v hame, kuitenkin tämmönen, eikä koko mekko? Kysynpä vaan. Nam.

Vintage sewing pattern: 1950s deep V dress

Vintage sewing pattern: 1950s deep V dress, a photo by vintagemode on Flickr.

Siinä olis vähän mallia mekolle vaikka ens kesän juhliin..  Tosin 2/3 hihat, hyvä vai huono idea?

Kirpparilöytö

Törmäsin kipparilla kierrellessäni tähän ihanaan englantilaiseen Gor-Ray merkkiseen punaiseen hameeseen. Uskomattoman taiteellisesti otetussa kuvassa näkyy myös mun pieni vinkki Joulupukille jääkaapin ovessa. Voiko sen nyt enää selvemmin sanoa? ;)

Se on täyttä villaa ja aika magee. Pieni googlettelu antoi tulokseksi muutaman vanhan mainoksen.

Ei kerrota, että se ehkä vähän kiristää (lue, ei mahdu) uskomattoman leveän takapuolen kohdalta, mutta mun nakki - punaviini dieetti tehosi heti 200g verran. :D Tai sitten se oli ne hiukset, jotka tippuivat kampaamon lattialle.

Googletellessa löytyi myös tämä ihana blogi, Serendipity handmade, johon pitää palata vähän myöhemmin paremmin.

Rakas Joulupukki...

Marie Claire - lehdestä löysin nämä ihanat Clarksin kengät, joista oli aivan ihana mainos, mutta mainosta en nyt mistään netistä löytänyt ihasteltavaksi. (lehden sivu päätyi jääkaapin oveen pieneksi vihjeeksi... ehkä tosin, puolen tunnin mä haluun nää - huokailut toivat jo ilmi pienen toiveen. Tosin.. turha toive.. :P)

Tässä kuitenkin nää kengät.. aaahhh..

Vinkkejä nopeaan laihdutukseen

Ajattelin koota alle muutaman hyvän vinkin nopeaan ja pysyvään laihdutukseen.

• Käy kampaajalla - muutaman kuukauden vapaana rehottanut moppi poistuessaan pudottaa ainakin kilon vaa´alta. 
• Poistata sisäelin, mielellään joku turha kuten sappirakko. Miinuksena vähän kipeät haavat, mutta pudotus on pysyvä ja ainakin n. 100g. 
• Yritä nukuttaa 2-vuotiasta päiväunille parisen tuntia. Höyrynä poistuvat nesteet vähentävät turvotusta ja antavat voittajafiiliksen.
• Epäonnistu nukutuksessa, jonka jälkeen hyötyliikuntana loppupäivän juoksemista ja komentamista, menetet kalorit n. 300.
• Jos nämä eivät onnistu, ota pois housut.

Uh. Vaaka näyttää sinnikkäästi samaa JO neljättä päivää. Kostoksi siitä, että pitkäjänteisestä yrityksestä huolimatta tuloksia ei synny en punninnut tänään syömisiä, en kirjannut niitä ylös, söin epäsäännöllisesti, otin toisenkin kerran omenapiirakkaa ja iltapalaksi aion nauttia Liedon lihakaupan nakkeja. (anoppi toi <3) 

Liedon lihakaupan nakit ovat ihan parhaita, ja kaupastahan löytyy myös kuuluisia Finlanders nakkeja, jossa vappuaattona 2010 Finlanders heitti nakkien julkistamiskeikan.


Tämä on nimeltään laulumakkara, koska kun sitä syö, tulee jano ja sitten laulattaa, nauraa Finlandersin solisti ja rumpali Jussi Lammela ennen makkaroiden julkistamiskeikkaa Liedon lihakaupan edustalla.
-Turun tienoo 4.5.2010 

Tatei ja muit siänii

Naapurin naiset veivät minut sienestämään lähimetsään ja alla näette hurjan saaliin suppilovahveroita, kantarelleja ja jotain tosi hyviä sieniä, minkä nimeä en enää muista. Viime vuoden sienestysreissulla saaliina kotiin tuotiin kaksi kantarellia, joten oli parempi vaihtoehto lähteä sienestämään lähiseudun asiantuntijoiden kanssa.

Kuvassa hurja saalis!


Tästä innostuneena otin vastaan tarjouksen ilmaisesta pakasteesta. Joten pian kellarissa pöhisee ylimääräinen pakastin! Joka tarkoittaa sitä, että ensi vuonna olisi ehkä parempi kerätä vähän enemmänkin pakastettavaa. Nyt on voinut hyvin mielin vedota siihen, että pakasteeseen ei mahdu ja laiskotella sohvalla.

Sienistä piti kehitellä jotain syötävääkin, ettei niille käy kuten yleensä meidän sienille, että ne muuttuvat limaksi jääkaapissa.. Ohje tuli sopivasti Yhteishyvän mukana ja sen piti näyttää aavistuksen erilaiselta, mutta päätin tehdä siitä vähän tommosen rapsakka kuorisemman. Hyvää se silti oli. :)

My life without a pony

Blogin kirjoittamiseni on tuhoon tuomittua. Ensinnäkin siksi, etten osaa kirjoittaa. Minulla on tapana kirjoittaa aivan liian viisaasti ollakseni täydellisen Keimo. Tuloksena on jotain todella typerää. Sitä paitsi, keskittymiskykyni on pysähtynyt ala-asteelle. Voin sitoutua tähän siis 100% - ainakin kaksi päivää!

Tämän hetken hurahdus liittyy muotiin, hurahdus tapahtui viime viikolla ja sen johdosta täytyy tietysti perustaa blogi, koska kaikilla muillakin on. Ennen viime viikkoa, en ymmärtänyt mitä hienoa on Louis Vuittonin laukuissa, mutta nyt tämäkin alkaa avautumaan minulle. En tiennyt, että kyseinen puoti on aloittanut toimintansa vuonna 1854 ja kuosi on peräisin näiltä ajoilta, vaikka monogrammi onkin liitetty myöhemmin.

Hetkellisten hurahdusten lisäksi blogissani yritän kehittyä kotirintamalla taitavaksi emännäksi, yritän etsiä vyötäröäni, suunnittelen Excel-taulukoita vaativalla järjestelmällisyydellä mitä milloinkin (ensi vuonna 30v - big party! Wohoo!) ja kahlaan arjen läpi. Kotona minulla on seuranani kaksi lasta, 6kk ja 2-vuotta vanhat pojat.

Ymmärrän ettei tämä kiinnosta ketään, josko itseänikään, mutta onpahan muisto vuodesta, jolloin äiti hurahti bloggaamiseen.

Otsikko on kaapattu demin keskustelusta, jossa käsiteltiin aihetta, miten blogi pitäisi nimetä. My life without a pony oli minusta loistokas ehdotus.