Tästä innostuneena otin vastaan tarjouksen ilmaisesta pakasteesta. Joten pian kellarissa pöhisee ylimääräinen pakastin! Joka tarkoittaa sitä, että ensi vuonna olisi ehkä parempi kerätä vähän enemmänkin pakastettavaa. Nyt on voinut hyvin mielin vedota siihen, että pakasteeseen ei mahdu ja laiskotella sohvalla.
Sienistä piti kehitellä jotain syötävääkin, ettei niille käy kuten yleensä meidän sienille, että ne muuttuvat limaksi jääkaapissa.. Ohje tuli sopivasti Yhteishyvän mukana ja sen piti näyttää aavistuksen erilaiselta, mutta päätin tehdä siitä vähän tommosen rapsakka kuorisemman. Hyvää se silti oli. :)
Ihana kotifrouva! Jee, hulaa, jipii, niin kivaa että perustit blogin. Sulla on tähän heti tatsi.
VastaaPoistaOnk noi jottai tattei noi yhdet tuossa sieniläjässä? :) Mä oon ihan luokattoman huono näissä, vaaraksi sekä itselleni että muille jos edes kuvittelisin lähteväni sienimetsään. Ois kyllä ideaa hankkia sellanen jossain lehtijutussakin suositeltu sienikummi, joka kädestä pitäen veis ensin sinne sienimetsään ja sen jälkeen tulis vielä näyttämään kotiin että mitä niille sienille kuuluu tehdä. Syön niitä niin mielelläni, mutku en osaa hakea!
Voidaan ens vuonna sit yhdessä alkaa omavaraisiksi. Mä olen saanut siitä jo villejä visioita, mulla on yks kirja jossa on ihania vinkkejä aiheeseen! Muistuta että inspiroidutan sut sillä myös!
On joo, rautainen tatsi. :D
VastaaPoistaNo jottai tattei ne oli joo, herkkutatteja? Voidaan ensi syksynä sitten lähteä yhdessä metsään, otetaan naapuri mukaan niin voi toimia meidän sienikummina.
Aaa, joo! Tahtoo nähdä kirjan, mulla ois jo karviaisia, luumuja, mustia- ja punaisiaviinimarjoja sekä rikkinäinen kasvihuone. Niillä pääsee jo pitkälle.